Toimialatietoa

Siivouksen kohteita

Puhtauspalvelujen henkilöstö huolehti vuonna 2019 omalta osaltaan 2 670 000 työssä käyvän henkilön terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä työympäristöstä. Työssäkäyvien lisäksi puhtautta tuotettiin muun muassa päiväkotilapsille, koululaisille ja opiskelijoille sekä vanhusten laitoshuollon ja terveydenhuollon palveluja käyttäneille. Rakennuksia vuonna 2019 oli tilaston mukaan 228 770 kappaletta ja niiden yhteispinta-ala oli 189 879 100 m2. Ainakin suurinta osaa näistä todennäköisesti myös siivottiin.


Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, eli noin 500 miljardia euroa. Kun siihen liitetään infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme. Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15 % bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 % kaikista työllisistä.
Kiinteistöjen laskennallisten siivouskustannusten arvo on noin 1,7 miljardia euroa, joka edustaa noin 12 prosenttia kiinteistön kaikista ylläpidon kustannuksista. Summa ei ole yhtä kuin Suomen siivouskustannukset, sillä kiinteistöjen siivous ei sisällä rakentamiseen liittyvää rakennussiivousta, kotisiivousta, liikennevälineiden siivousta ja muuta erikoissiivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien lukuun ottamatta kuntayhteisöjen kiinteistöjen siivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on arviolta jo yli 80 prosenttia.

Roti Rakennetun omaisuuden tila 2019 / , Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys / Rakli ry


Puhtauden tekijät

Siivous- ja kiinteistöala työllistää Tilastokeskuksen (2016) mukaan 68920 siivoustyötä tekevää, 25752 kiinteistöhuollon työntekijää ja esimiestä sekä 5151 siivoustoimen esimiestä. Ylemmässä johdossa työskentelevien määrää ei luotettavasti saa tilastoista selville. Suurimmat ikäluokat kaikissa ammattiryhmissä ovat 45 - 54- ja 55 - 64-vuotiaat. Siivousalalla toimii myös eläkeikään ehtineitä, vuonna 2016 heitä oli yli 1600 henkilöä. Siivoustyöntekijöistä 22 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia.
Lähde: Tilastokeskus

Puhtausalan palkkatilanne

Säännöllisen työajan keskiansio siivoustyössä oli 2017 noin 2100 €/kk ja esimiestyössä noin 2600€/kk. Palkkatietojen vertailu ei ole täysin luotettavaa, sillä mukana ovat sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät ja kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkkojen tilastointiperiaatteissa on eroavaisuuksia. Kiinteistöhuollon työntekijöiden palkkatilastossa on mukana myös esimiehenä toimivia. Miesten ja naisten palkoissa on pienet erot: miesten keskiansio on siivoustyössä naisten keskiansiota parempi, mutta esimiestyössä naisten keskiansio on parempi. Kokonaispalkkasumman vuosittainen kasvu vuosina 2013-2017 on alalla ollut n.1,2%.
Lähde: Tilastokeskus

Tilastotietoa siivouspalveluyrityksistä

Liike-elämän palveluiden tilinpäätöstilaston mukaan vuonna 2017 siivousalan yrityksiä oli 4224. Siivouspalvelut toimialan (toimiala 812) suuria yrityksiä on määrällisesti niin vähän, ettei tarkkaa tilastotietoa kokoluokittain julkisteta. Laajemman kiinteistön- ja maiseman-hoito toimialan (toimiala 81) kehitys vuosina 2013-2017 näyttää siltä, että pienet ja keskisuuret yritykset (alle 250 työntekijää) ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. Suurten yritysten osuus koko liikevaihdosta on pysynyt kuitenkin suurena, niiden yhteenlaskettu osuus koko markkinasta oli 2017 noin 43% .  
Palveluliikkeiden määrän kehitys 2013-17
Siivouspalvelut toimialle rekisteröityjen yritysten määrä 2013-2017 on hieman laskenut, kuten alla olevasta taulukosta voi nähdä, vuosittainen määrän lasku on ollut 1%. Samaan aikaan kuitenkin niiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut lähes 3%:a. Henkilöstön lukumäärä on pudonnut vuosittain 2,5%.

Tilastojen tarkkuutta heikentää pienyritysten vaihteleva toimialaluokitus, monet kotipalveluja tuottavat yritykset ovat rekisteröityneet toimialalle  Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille 88101, joka on niiden päätoimiala, mutta jättää näiden toimijoiden puhtausalaan liittyvän toiminnan tilastoinnin ulkopuolelle. Myös laajemmalla toimiala-luokituksella rekisteröityneiden yritysten on varmaan vaikea tarkkaan määritellä missä kulkee kiinteistöhoidon ja siivouspalvelujen raja.
Lähde: Tilastokeskus

Siivoojien työtapaturmat

Yleisesti tapaturmien määrät ja laadut sekä työpaikoilla että työmatkoilla ovat pysyneet jo vuosia lähes ennallaan. Tapaturmia sattuu eniten alkuviikosta. Vuodenajoista keväisin ja syksyisin tapahtuu vähiten tapaturmia. Keliolosuhteiden lisäksi vaikutusta lienee myös loma-ajoilla ja sjaisten määrällä.
Tapaturmavakuutusliitto teki 2017 palkansaajien työpaikkatapaturmien taajudesta analyysin 3-numeroisella toimialakoodilla. Analyysin tarkasteluajanjaksona oli vuodet 2010-2015. 3-numeroinen toimialakoodi on ensimmäinen taso, joka erottelee 2-numeroisesta 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito toimialasta kiinteistönhoidon 811 ja siivouspalvelut 812. Tapaturmien taajuutta kuvataan luvulla, joka kertoo kuinka monta tapaturmaa sattuu miljoonaa työtuntia kohden. Valitettavasti siivouspalvelut toimialana on työtapaturmien suhteen yksi tapaturmaherkimmistä aloista. Ainostaan Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ja Rakennusten ja rakennelmien viimeistely toimialat pääsevät lähes yhtä tiheään tapaturmataajuuteen. Työtapaturmalla tarkoitetaan tässä työpaikalla tapahtunutta tapaturmaa, josta on työtapaturmavakuutuksesta maksettu korvausta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Kiinteistönhoidon toimialalla tiheyttä kuvaava luku on ollut maksimissaan 36, kun se siivouspalveluissa on alimmillaan ollut 69. Eli tehtyjä työtunteja kohden kiinteistönhoidossa sattuu puolet vähemmän tapaturmia kuin puhtauspalveluissa.

Vuosina 2010-2017 Siivouspalvelut toimialalla palkansaajien työtapaturmien määrä on onneksi laskenut vuosittain n. 2% ollen vuonna 2017 2246kpl. Tästä määrästä ammattiluokka 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät edustaa suurinta osaa lähes 60%:a. Tyypillisiä vammoja ovat haavat ja pinnalliset vammat sekä sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset. Aiheuttajana liikkumisen esteet ja tavaroiden käsittely. Vakavuudeltaan vammat eivät yleensä vaadi pitkää poissaoloa vaan vakuutuksien maksamista sairaspoissaoloista suurin osa n.60% jäävät alle kolmen päivän.     
 
Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

 

Tilastotietoa

Puhtausalan tilastotietoja on päivitetty tammikuussa 2015. Alla olevista linkeistä pääset katsomaan tuoreimmat tilastotiedot siivousalasta: keitä ovat puhtauden tekijät, paljonko heitä on, millainen on heidän työsarkansa, mikä on palkkataso sekä tietoja siivouspalveluyrityksistä.

Tilastotietoa puhtausalalta

Tilaa uutiskirje